torstai 13. marraskuuta 2014

Maaltamuutto

Koska  Taikapensas on hyvin sopeutuvainen, se muuttaa ikkunalle.
Rintamamiestalosta vuosimallia 1958 kerrostaloon, joka on rakennettu 1948.

Taikapensas nostetaan juuria varoen suureen ruukkuun, ja aletaan valmistella
muutosta varten. Onneksi talvi on tulossa, keväällä tämä olisi ollut paljon vaikeampaa.
Aivan helppoa tämä ei tietysti ole nytkään.
Eniten jään kaipaamaan multaa kynsien alle ja tulen huminaa uunissa ja takoisssa.
Kirkasta tähtitaivasta.
Hiljaisuutta.
Tilaa ja avaruutta ympärillä.

Sen sijaan kaiken nielevää syksyistä pimeyttä,pakkasilla lattioilla hiipivää kylmyyttä ja suuria sähkölaskuja en tule kaipaamaan.




perjantai 7. marraskuuta 2014

Peittääkö lumi jäljet

 ...laittaisin tähän kuvan, mutta tekniikka haraa vastaan.

Sehän sopii, sillä olen harjoitellut muutenkin viime aikoina sitä, että ei aina suju niin kuin olisi itse halunnut asioiden menevän. Joskus on myönnettävä, että unelmat, joita tavoitteli ja uskoi saavuttavansa, pakenivat koko ajan kauemmas. Että nyt on lopultakin jätettävä kivireen kiskominen...kun ei enää jaksa. Lähdettävä kokonaan uuteen suuntaan.

Luopuminen on aina vaikeaa. Miten sitä kiintyykään paikkoihin, tavaroihin, tiettyyn elämäntapaan - eikä synkkänä hetkenään näe edes pientä mahdollisuutta, että toisellakin tavalla voisi elää hyvää elämää.

Näkymät kodin ikkunoista muuttuvat pian, tällä kertaa marjapuskien sijaan näkyy taas ihmisen kädenjälki maisemassa, ja peltilehmät laiduntavat ikkunan alla. Lämmintä on vaikkei olisi muistanut laittaa tulta uuniin. Kauppareissulla unohtuneen hiivan voi kipaista nurkan takaa. Rappusilta lakaistaan lumet valmiiksi. Iltalenkillä voi valita, minkä reitin kiertää - vaikka itse kyllä usein vaivun kävellessä niin omiin ajatuksiini, ettei reitillä oikeastaan ole väliä, kunhan se on tarpeeksi pitkä.

Lähden tästä kasaamaan muuttolaatikoita.

keskiviikko 19. helmikuuta 2014

Harjoitteluelämä

Tämä kimppu on harjoittelutyö

Tämä elämä on harjoitusversio
punakynällä korjattu
silti samat virheet toistuvat
vaikka harjoituskierroksia alkaa jo olla
että pitäisi jo oppia  
oikeat vuorosanat
eikä aina joutua huomaamaan
samassa kohtaa
kuinka olenkaan seonnut taas 
sanoissa ja teoissa.

Joka aamu on kuitenkin armo uus,
eihän tästä muuten mitään tulisikaan.

keskiviikko 5. helmikuuta 2014

Kaikki kukat eivät sovi samaan kimppuun




Jos antaa aina toisen kertoa
miltä minusta tuntuu
tai minusta luullaan tuntuvan
päätetään puolestani
kysymättä mielipidettä

Tiedetään aina paremmin
kuinka pitää tai olisi pitänyt toimia
mielipidettäni ei oteta huomioon
mieluiten ei edes kuunnella
ja jos kuunnellaan
ymmärretään tahallaan väärin
eikä pahastumista sallita
tai ei saa jälkiruokaa

Joku muu saa kyllä pahastua
joka käänteessä 
syyttää muita
että tulee vaivaantunut olo
eikä tämä venkoilu lopu koskaan

Eikä tavallisia keskusteluja ole olemassa
on vain niitä, joissa olen kuuntelijana hiljaa
ja niitä, joissa sanon jookylläaivan
vaikka olen päinvastaista mieltä

Sen kerran kun sanon
minulle sanotaan:
sinäkin...

Ikuinen nuotanveto
äiti-tytär
ja minä sentään olen ollut
täysi-ikäinen jo aika kauan
(huokaus)

lauantai 1. helmikuuta 2014

Kevään valoa







Jos päähän laskeutuu kevään valon sijaan
epämääräisten ajatusten 
harmaa vyyhti
ja 
tuhat kiloa lyijyä

Joululahja osoittautuu monimutkaiseksi
kuin taktiikkapeli
jossa tunteella ratkaisuja tekeviä pelaajia
tiputetaan Eiffel- tornista
pää edellä
viime hetkellä otetaan koppi
ja annetaan uusi heittovuoro
-
heittääkö mitä vai ketä?
uskaltaako tehdä 
seuraavaa siirtoa
vai odottaako liian pitkään
huijaako vain itseään
eikä muita ainakaan halua huijata

Sieluparka ei tiedä
miten
jaksaa huomenna herätä
vaikka on vapaapäivä.

Joskus onni on kipeämpää
kuin 
elo ilman isompaa onnea.

Pientä, kivutonta hetken huumaa tarjoavat
keväiset tulppaanit
(eikä minulle makseta niiden mainostamisesta)
 

maanantai 27. tammikuuta 2014

Uunilla uni tulee


Toisten tehtävänä on pitää möröt kurissa
kun talonväki on poissa
ei huonompi homma ollenkaan

Mitä mörköjä sitten kukakin kantaa kotiin kengissään
vai liekö remontti karkuuttanut seiniin pesiytyneitä peikkoja
jotka mylläävät öisin huonostinukkuvien tyynynalusilla
saavat lakanat kurttuun
teekupin kutsumaan 
kuunvalossa
keittiöön

Aamulla silmänaluset mustat
ja laakeat kuin pinttyneet teevadit
Peikot yhteistyössä peitevoidekauppiaiden kanssa
heleää huomenta
ja 
aurinkoista aamua.

Ensi yönä nukahdan salaa
istualleen nojatuoliin
aamuksi varaan kaunistavaa kylmää kahvia
ja kaksi teelusikkaa silmille.
Sydämelle laitan lapasen
ettei se yöllä yksin palele.




sunnuntai 19. tammikuuta 2014

Onko elämä mustavalkeaa?



 Nuorena olin aivan ehdoton

Kyllä on kyllä
ei on ei

Oikein on vain yhdellä tavalla
toisella tavalla on ehdottoman väärin

Oikeita teitä on vain yksi
kaikki sivupolut on vääriä

Mutta en pysynyt valtatien vauhdissa
kaipasin pientareen kukkia
rikkaruohoja
soran ratinaa kenkien alla
ketun polkua aamukasteessa

Tai talvipäivän kuulasta kirkkautta
peltojen yllä
kuusimetsän kutsuvaa hiljaisuutta
 tuvan uunista hohkavaa lämpöä
tulen risahtelua

Aikaa ajatella ja ihmetellä
 ja
hyvää ihmettelyseuraa
tietenkin

Kuinka kauan pitää etsiä
ennen kuin löytää?
Ja kun löytää, saako löytäjä pitää?
Avataanko kolkuttavalle ovia
vai ikkunoita,
vetääkö kaikista ovista?


sunnuntai 12. tammikuuta 2014

Kukkamaalarin talviuni




Tagetes erecta
Rosa pimpinellifolia
Clitoria ternatea
Osteospermum ecklonis
Nelumbo nucifera

Joko kohta pääsee tositoimiin
lämpö sulattaa
kevyen roudan

Keväthelmat heilahtaa
saappaat vedetään jalkaan
multa tuoksuu

työkalut on teroitettu 
ja rasvattu

Pitkän talven jäljiltä koskematon,
tuntematon maa
odottaa hellijäänsä

Nuuhkitaan,
rapsutellaan kuivat lehdet pois
kevyellä kädellä käännetään
ja ripotellaan sormenpäillä
siemeniä

Mutta koska pussit 
menivät sekaisin
nimilaput hukkaantuivat
maasta nousevat
ovat
yllätys
ihan
kaikille
 

Uutta siemenkuvastoa
 tammikuun iltasaduksi

värikkäitä unia aamuun saakka


- ja kasvithan ovat:
Isosamettikukka
Tarhapimpinellaruusu
Siniherne
Valkotähtisilmä
Intianlootus

lauantai 4. tammikuuta 2014

Kaksi pimeää vastaikkain





Sanoin bussikuskille "huomenta"
illalla 
matkalla työstä kotiin.

Miten voi muistaa
onko aamu vai ilta
menossa työhön vai palaamassa kotiin?

Suunnat on sekaisin muutenkin
onko menopaluu vai pelkkä meno
ilman paluuta.

Tahtoisin tietää heti
enkä sittenkään
olla vaan
hetken
paikallaan.

Katselen usein korkeuksiin
jos vaikka minua
ehtisi Joku
hiukan konsultoimaan
tai
tuuppimaan vaikka
oikeaan suuntaan.



keskiviikko 1. tammikuuta 2014

Hyvää ja Onnellista Uutta Vuotta 2014!





Vuosi vaihtui hyvin

Melkein kaikki pysyivät tiellä
joku suistui kyllä ojaan pellit kolisten
toiset ajoivat muuten vain sivutielle
      harhaan 
                     vai juuri oikeasta risteyksestä

Kaikilla on silmät tallessa
joidenkin näkö on tarkentunut
joillakin tahroja silmälaseissa
unen rähmät silmännurkissa
hippunen uudenvuoden ilotulituksen roskaa kaihertamassa

Vuoden ensimmäinen päivä
  kokonainen puhdas aika alkanut

Minkälaisen viivan vedän tähän alkuun
lyijykynällä haalean harmaan
vai 
telalla paksun burgundinpunaisen?