Harjoitteluelämä

Tämä kimppu on harjoittelutyö

Tämä elämä on harjoitusversio

punakynällä korjattu

silti samat virheet toistuvat

vaikka harjoituskierroksia alkaa jo olla

että pitäisi jo oppia  

oikeat vuorosanat

eikä aina joutua huomaamaan

samassa kohtaa

kuinka olenkaan seonnut taas 

sanoissa ja teoissa.

Joka aamu on kuitenkin armo uus,

eihän tästä muuten mitään tulisikaan.

Kaikki kukat eivät sovi samaan kimppuun

Jos antaa aina toisen kertoa

miltä minusta tuntuu

tai minusta luullaan tuntuvan

päätetään puolestani

kysymättä mielipidettä

Tiedetään aina paremmin

kuinka pitää tai olisi pitänyt toimia

mielipidettäni ei oteta huomioon

mieluiten ei edes kuunnella

ja jos kuunnellaan

ymmärretään tahallaan väärin

eikä pahastumista sallita

tai ei saa jälkiruokaa

Joku muu saa kyllä pahastua

joka käänteessä 

syyttää muita

että tulee vaivaantunut olo

eikä tämä venkoilu lopu koskaan

Eikä tavallisia keskusteluja ole olemassa

on vain niitä, joissa olen kuuntelijana hiljaa

ja niitä, joissa sanon jookylläaivan

vaikka olen päinvastaista mieltä

Sen kerran kun sanon

minulle sanotaan:

sinäkin...

Ikuinen nuotanveto

äiti-tytär

ja minä sentään olen ollut

täysi-ikäinen jo aika kauan

(huokaus)

Kevään valoa

 

Jos päähän laskeutuu kevään valon sijaan

epämääräisten ajatusten 

harmaa vyyhti

ja 

tuhat kiloa lyijyä

Joululahja osoittautuu monimutkaiseksi

kuin taktiikkapeli

jossa tunteella ratkaisuja tekeviä pelaajia

tiputetaan Eiffel- tornista

pää edellä

viime hetkellä otetaan koppi

ja annetaan uusi heittovuoro

-

heittääkö mitä vai ketä?

uskaltaako tehdä 

seuraavaa siirtoa

vai odottaako liian pitkään

huijaako vain itseään

eikä muita ainakaan halua huijata

Sieluparka ei tiedä

miten

jaksaa huomenna herätä

vaikka on vapaapäivä.

Joskus onni on kipeämpää

kuin 

elo ilman isompaa onnea.

Pientä, kivutonta hetken huumaa tarjoavat

keväiset tulppaanit

(eikä minulle makseta niiden mainostamisesta)